Moskovan aseellinen väliintulo Syyriassa ei ole pelkästään kääntänyt sodan voitollisuuden tilannetta ja luonut paniikkia jihadistien ryhmien läpi. Se on myöskin näyttänyt maailmalle nykypäivän Venäjän armeijan kyvykkyyden todellisessa sodankäynnissä. Kaikkien hämmästykseksi, se on osoittanut omaavansa signaalien pysäytysjärjestelmän joka tekee Atlantisesta liittoutumasta kuuron ja sokean. Huolimatta huomattavamman suuremmasta budjetista, Yhdysvallat on menettänyt armeijansa vallitsevan aseman
Venäjän sotilaallinen väliintulo Syyriassa, jota ensin pidettiin riskinä aloitteena Moskovan osalta jihadisteja vastaan, on muuttanut itsensä voimankäytön esitykseksi joka järkyttää maailman strategista tasapainoa [1]. Alkuperäisesti ajateltu eristämään ja sitten tuhoamaan aseistetut ryhmät jotka ovat varusteltuja valtioiden puolesta, jotka tukevat jihadisteja Turvallisuusneuvoston olennaisia lauselmia vastaan, toiminta on nyt sokeuttanut kaikki länsimaiset toimijat ja näiden liittolaiset.
Pentagon on nyt jakautunut niiden välille joilla on tapana minimoida tosiseikkoja sillä välin kun yrittävät löytää heikkouksia Venäjän järjestelmistä, ja niistä, jotka toisaalta huomioivat että Yhdysvallat on menettänyt ylivertaisuutensa perinteisten asevoimien osalta, ja että kuluu monta pitkää vuotta ennen kuin nämä voivat saavuttaa sen uudelleen [2].
Muistamme, että vuonna 2008 sodan aikana Etelä-Ossetiassa, vaikka Venäjän joukot olivat saaneet torjutuksia Georgian hyökkäyksen, nämä olivat ennen kaikkea näyttäneet maailmalle välineistönsä valitettavan tilan. Ja vain kymmenen päivää sitten, entinen ulkoministeri Robert Gates ja aikaisempi kansallisen turvallisuuden neuvonantaja presidentti George Bushille Condoleezza Rice kuvailivat Venäjän armeijaa "heikonpuoleiseksi" voimaksi. [3].
Eli miten Venäjän Federaatio on onnistunut uudelleen rakentamaan oman puolustusteollisuutensa, ja suunnittelemaan ja tuottamaan erittäin korkean teknologian aseita ilman Pentagonin varmennetta ilmiöstä, ja sallinut itsensä tulla yllätetyksi? Ovatko venäläiset käyttäneet kaikkia uusia aseita Syyriassa, vai onko heiltä muita yllätyksiä odotettavissa? [4]
Hämmennys Washingtonissa on niin suuri, että Valkoinen talo on peruuttanut virallisen vierailun pääministeri presidentti Dmitri Medvedevin ja Venäjän Pääesikunnan johdon osalta. Tämä päätös tehtiin sen jälkeen samanlaista vierailu suoritettiin Turkkiin Venäjän armeijan valtuuskunnan toimesta. Ei ole juurikaan mieltä keskustella Syyrian toiminnoista, koska Pentagon ei tiedä, mitä siellä tapahtuu. Raivokkaina " liberaalien haukat " ja konservatiivit vaativat, että sotilasmenojen budjetin uudelleen muodostusta, ja ovat onnistuneet pysäyttämään joukkojen vedon Afganistanista.
Erittäin oudolla tavalla Atlantistiset kommentaattorit, jotka ovat todistamassa Yhdysvaltain sotilasvoiman etääntymisen, tuomitsevat nyt Venäjän imperialismin vaarat [5]. Ja kuitenkin, Venäjä toimii vain säästääkseen Syyrian kansan, ja ehdottaen että muut jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä heidän kanssaan, kun taas Yhdysvallat, nauttiessaan sotilaallisesta ylivertaisuudesta, määräsivät talousjärjestelmän ja tuhosivat useita valtioita.
Meidän on huomautettava, että Washingtonin epävarmoja julistuksia, joita julkaistiin ennen Venäjän puolustustoimien alkamista, ei pitäisi tulkita hitaana poliittisena mukauttamisena virallisten lausuntojen suhteen, vaan on ymmärrettävä mitä ne paljastavat - että Pentagon ei tuntenut aluetta. Siitä oli tullut sokea ja kuuro.
Yleinen estojärjestelmä
Tiedämme, alkaen USS Donald Cookin tapahtumasta alkaen Mustalla Merellä 12. huhtikuuta 2014, että Venäjän ilmavoimilla oli käytössään ase, joka mahdollistaa kaikkien tutkien, virtapiirien, kaikkien järjestelmien eston informaation kulun osalta, jne. [6]. Sen joukkojen liikekannallepanon alusta alkaen, Venäjä on asentanut estokeskuksen Hmeymimiin, Latakian pohjoispuolelle. Sitten, yllättäen tapahtui USS Donald Cook tapahtuma, mutta tällä kertaa 300 kilometrin säteellä, joka sisältää Naton tukikohdan Incirlikissä (Turkki). Ja tämä on edelleen tapahtumassa. Koska tapahtuman aikana toteutui hiekka-myrsky historiallisissa mittasuhteissa, Pentagon ensin piti sitä mittauslaitteiston toimintahäiriönä, mutta sitten havaittiin, että se oli estetty. Täysin.
Moderni perinteinen sodankäynti perustuu niin kutsuttuun " C4i " - lyhenteeseen, joka vastaa englannin kielen termejä " käskytys (command) ", " ohjaus (control)", " viestintä (communications)", " ohjausyksikkö (computer) " ja " tiedustelu (intelligence) ". Satelliitit, lentokoneet ja lennokit ja sukellusveneet, tankit ja nyt myös taistelijat itsessään, ovat kytkettyjä toisiinsa pysyvällä viestintäjärjestelmällä, jonka avulla sotilasjohto voi valvoa ja komentaa taisteluita entistä tehokkaammin. Tämä täysimittainen järjestelmä - NATO:n hermosto - joka on parhaillaan tukittu Syyriassa ja Turkissa.
Romanialaisen asiantuntijan Valentin Vasilescun mukaan, Venäjä on asentanut useita Krasukha-4 -aseita, varustanut koneitaan SAP:N-518/ SPS-171 -estolaitteilla (kuten lentokone, joka lensi USS Donald Cookin ylitse) ja sen helikopterit Richag-AV -järjestelmällä. Tämän lisäksi se käyttää vakoilualusta Priazovye (Projekti 864 Vishnya luokka, käyttäen NATO:n terminologiaa), Välimerellä [7].
Vaikuttaa siltä, että Venäjä on sopinut, ettei se häiritse Israelin viestintää - Yhdysvaltain suojatti - mikä tarkoittaa, että se ei tule sijoittamaan estojärjestelmäänsä eteläiseen Syyriaan.
Venäläiset lentokoneet ovat nauttineet etuoikeudesta rikkoa Turkin ilmatilaa monta kertaa. Niiden tarkoituksena ei ollut mitata reaktioaikaa Turkin ilmavoimien osalta, vaan tarkistaa estokyvykkyyden tehokkuutta kyseisellä alueella, ja myös pitää silmällä laitoksia, jotka ovat jihadistien ulottuvilla Turkissa.
Korkeasuoritteiset risteilyohjukset
Venäjällä on useita uusia aseita, kuten 26 stealth (tai LO-teknologia) risteilyohjuksia (3M-14T-Kaliber NK), jotka vastaavat amerikkalaisia RGM/UGM-109E Tomahawk -ohjuksia [8]. Ammuttuna laivastoltaan Kaspianmereltä -ilman sotilaallista tarvetta- nämä saavuttivat ja tuhosivat 11 kohdetta, jotka sijaitsivat 1500 kilometrin etäisyydellä, alueella joka ei ollut estetty - niin, että NATO voisi ymmärtää niiden suorituskykyä. Nämä ohjukset ylittivät Iranin ja Irakin ilmatilan korkeudella joka vaihteli 50 - 100 metrin välillä, riippuen maastosta ja lentäen vain neljän kilometrin etäisyydellä Yhdysvaltain lennokista. Yhtäkään niistä ei menetetty, toisin kuin Yhdysvaltain ohjuksia, joiden virhemarginaali on 5 tai 10 %, mallista riippuen [9]. Samaan aikaan, tämä esitys osoitti rahan uskomattomien summien turhuuden koskien Pentagonin rakentamaa käyttökelvotonta " ohjustentorjuntakilpeä " Venäjän ympärille - vaikka se hyväksyttiin virallisesti suojaamaan Iranin laukaisupaikoilta.
Kun otetaan huomioon, että näitä ohjuksia voi ampua sukellusveneistä, jotka sijaitsevat missä vain valtamerillä ja että ne voivat kuljettaa ydinkärkiä, venäläiset ovat korvanneet viiveensä sen laukaisimien osalta.
Lopuksi, ydinaseiden vastakkainasettelussa, Venäjän Federaatio tuhoutuisi Yhdysvaltain toimesta - ja päinvastoin - mutta voittaisi, kun kyseessä on perinteinen sota.
Vain venäläiset ja syyrialaiset pystyvät arvioimaan tilannetta paikan päällä. Kaikki muut sotilaalliset tiedot muista lähteistä, mukaan lukien jihadisteilta saapuvat, ovat perusteettomia, koska ainoastaan Venäjällä ja Syyrialla on yleiskäsitys maastosta. Moskova ja Damaskos aikovat hyötyä mahdollisimman pitkälle edustaan, ja näin pitää toimintansa salassa.
Virallisista tiedonannoista ja tiettyjen upseereiden luottamuksellisista lausunnoista, voimme todeta, että ainakin 5 000 jihadin kannattajaa on tapettu, mukaan lukien useita Ahrar el-Shamin, al-Qaïdan ja Islamilaisen Emiraatin johtajia. Ainakin 10 000 palkkasoturia on paennut Turkkiin, Irakiin ja Jordaniaan. Syyrian arabiarmeija ja Hizbollah ovat uudelleen valloittaneet alueen ilman, että joutuvat odottamaan luvattuja Iranin vahvistuksia.
Pommitusten pitäisi päättyä ortodoksisen joulun aikaan. Kysymys, joka on ratkaistava, on että sallitaanko Venäjän lopettaa työnsä jatkamalla sellaisten jihadistien jahtaamista, jotka ovat löytäneet turvapaikan Turkissa, Irakissa ja Jordaniassa. Mikäli näin ei tapahdu, Syyria on pelastettu, mutta ongelmaa ei ole ratkaistu. Muslimiveljeskunta ei epäröi kostoyrityksiä, ja Yhdysvallat ei epäröi käyttää niitä uudestaan muita kohteita vastaan.
Pidä mielessä Venäjän toiminta Syyriassa oli suunniteltu riistämään jihadistien ryhmiltä niiden eri valtioilta saama tuki " demokraattisen opposition " nimissä. Toimenpide vaati uutta aseistusta ja muuttui Venäjän joukkojen voiman esitykseksi. Venäjällä on nyt kapasiteetti estää kaikki NATOn viestintä. Siitä on nyt tullut ensisijainen voima perinteisen sodankäynnin näkökulmasta Tämä suorituskyky on tuottanut riidan Washingtonissa. On vielä liian aikaista sanoa, suosiiko tämä Presidentti Obamaa, vai käyttävätkö " liberaalien haukat " tätä sotilasmenojen budjetin kasvun perusteluun.
[1] “Russian Military Uses Syria as Proving Ground, and West Takes Notice”, Steven Lee Myers & Eric Schmitt, The New York Times, October 14, 2015.
[2] “Top NATO general: Russians starting to build air defense bubble over Syria”, Thomas Gibbons-Neff, The Washington Post, September 29, 2015.
[3] “How America can counter Putin’s moves in Syria”, by Condoleezza Rice, Robert M. Gates, Washington Post (United States), Voltaire Network, 8 October 2015.
[4] La seule étude disponible est bien en dessous de la réalité : Russia’s quiet military revolution and what it means for Europe, Gustav Gressel, European Council on Foreign Relations, October 2015.
[5] «Russisches Syrien-Abenteuer: Das Ende der alten Weltordnung», Matthias Schepp, Der Spiegel, 10. Oktober 2015.
[6] « Qu’est-ce qui a tant effrayé l’USS Donald Cook en Mer Noire ? », Réseau Voltaire, 14 septembre 2014.
[7] «Cu ce arme ultrasecrete a cîstigat Putin suprematia în razboiul radioelectronic din Siria ?», Valentin Vasilescu, Ziarul de gardã, 12 octobre 2015. Version française : «L’arme ultrasecrète qui permet à Poutine d’assoir sa suprématie dans la guerre radio électronique en Syrie ?», Traduction Avic, Réseau international.
[8] “KALIBRating the foe: strategic implications of the Russian cruise missiles’ launch”, by Vladimir Kozin, Oriental Review (Russia), Voltaire Network, 14 October 2015.
[9] Après avoir annoncé le contraire, les États-unis ont dû admettre les faits : “First on CNN: U.S. officials say Russian missiles heading for Syria landed in Iran”, Barbara Starr & Jeremy Diamond, CNN, October 8, 2015. “Moscow rejects CNN’s report on Russian missile landing in Iran”, IRNA, October 8, 2015. “Daily Press Briefing”, John Kirby, US State Department, October 8, 2015. “Пентагон не комментирует сообщения о якобы упавших в Иране ракетах РФ”, RIA-Novosti, October 8, 2015.